maanantai 9. maaliskuuta 2009

Luna-tyttönen 6-viikkoa

Kävimme eilen katsomassa suloista Luna-pienokaistamme. Luna on nyt kuuden viikon ikäinen ja luovutusikä lähestyy. Luna on pentueen pienin ja siroin. Hän on oikein terhakka ja itsenäinen tyttö. Emme malttaisi tyttären kanssa enää odottaa yhtään päivää, että saisimme Lunan kotiin. Pian odotus palkitaan, saamme Lunan kotiin jo neljän yön päästä eli perjantaina. Kasvattaja esitteli meille tarvikkeita, joita tarvitsemme ja erilaisia ruokia, joita hankimme valmiiksi kotiin ennen Lunan tuloa. Minusta tuntuu tärkeältä, että kasvattaja asuu samalla paikkakunnalla, hän on lähellä, jos tulee kysyttävää tai ongelmatilanteita ja voimme aina mennä Lunan kanssa kylään tervehtimään isä- ja äitikoiraa.

Pennut touhusivat kovasti aikansa ja sitten ne menivat yhdessä nukkumaan omaan petiinsä. Lunan veli, Veeti on saanut kainaaloonsa nallen unikaveriksi. Pentujen turkki on ihanan silkkinen ja kiiltävä. Pennut olivat käyneet lauantaina ensimmäisen kerran pesulla ja olivat nauttineet siitä. Taas mie ja lapset hämmästelimme sitä miten ihmisrakkaita kääpiövillakoirat ovat. Emme olisi millään malttaneet lähteä kotiin...

Tässä kuvassa on Lunan äiti.

5 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Kaunis ja niin äidillisen oloinen tämä pentujen äiti!
Voi poloisia kun ovat syötävän suloisia! Ja tosi kiva kuulla, että ovat ihmisrakkaita..

Jos minäkin vaikka joskus innostun hankkimaan koiran..niin tämä rotu on mielessäni.. Mutta en ihan pian innostu. Tällä hetkellä ei ole voimavaroja.

Sooloilija kirjoitti...

Piti vielä lisätä, että kun katsoo maaliskuun alussa kuvattua Lunaa ja nyt tätä kuvaa niin kasvua on tapahtunut huimasti! Siitä se rupeaa viikko viikolta kasvamaan ja kehittymään..

Kisumumma kirjoitti...

Mielettömän ihana pentu, ja kasvanut jo ihan hurjasti. Voi että, mulla on ihan HURJA koirakuume, kun seuraan tätä teidän ihanaa odotustanne.

Anonyymi kirjoitti...

Voi, aivan ihana tuo pentu! Minustakin on oikein hyvä, että kasvattajat ovat lähellä, meillä naapurikaupungissa, pikku matkan päässä. Puhelin oli alkuun käytössä ainakin viikottain kun soittelimme. Villakoira on kyllä ihan ihmeellisen suloinen seuralinen. Itselläni oli ollut vain saksanpaimenkoiria ja nyt viimeisen kuoltua mietin millä karvaturrilla kotimme täyttäisin. Onneksi päädyin tähän Kultsiin. Vaikkakin sen turkinhoidossa on haastetta alkupuolella, mutta nyt jo meillä on pahin takkuuntumisvaihe mennyt ohi eikä tarvitse jatkuvasti olla harja kädessä. Tuokin antaa silti hoitaa itseään ihan kiltisti, nukkuu kynsien leikkauksessakin.
Paljon onnea ja iloa tuon Lunan kanssa :)

katrilli kirjoitti...

Lämpimät kiitokset teille kommenteistanne! Mie olen tosissaan ihastunut kääpiövillakoiraan rotuna. Miten ystävällisiä ja seurallisia ne ovatkaan heti pienestä pitäen. kasvattajalta olen saanut hyviä ohjeita ja hän auttaa turkin hoidon ja trimmaamisen kanssa. On hyvä, että kasvattaja on lähellä, ja tiedän mistä ja millaisesta kodista pentu tulee.

T Katrilli