maanantai 30. marraskuuta 2009

"Vertaistoiminta voimaannuttaa", TV 1 30.11.2009


Tänä aamuna TV1:ssä esitettiin haastattelu vertaistuesta sekä Prospect-koulutuksista. Haastattelussa ovat mukana Prospect-kouluttaja Sanna Saarimaa Oulun Hyvän mielen talolta sekä vertaisohjaajat Raija Paasovaara sekä minä (Katri Kemppanen). Voit katsoa haastattelun (Jakso 14 Vertaistoiminta voimaannuttaa) täältä. (http://sosa.invideo.fi). Yritän siirtää haastattelun myös tänne blogiini.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Masennuksesta kohti valoa: Akuutti 17.11.2009 TV2

Masennuksesta kohti valoa

Akuutti 17.11.2009

YLE Akuutti
- Tämä on minun elämääni. Toipuminen alkoi, kun pääsin itseni kanssa sinuiksi ja hyväksyin itseni. Ja nyt se kaikki kauhea mitä on tapahtunut, onkin ruvennut kääntymään minulle voimavaraksi, miettii pudasjärveläinen Katri Kemppanen.

YLE AkuuttiJoka kahdeskymmenes suomalainen kärsii vuosittain masennuksesta. Yhä liian harva hakee apua.

Masennus on usein monen tekijän summa, johon liittyy niin biologisia, psykologisia kuin sosiaalisiakin vaaratekijöitä. Masennusta voi ehkäistä terveiden elintapojen avulla, kuten vähentämällä työkuormitusta ja alkoholinkäyttöä sekä liikkumalla kohtuullisesti. Aina se ei kuitenkaan riitä.

Katri Kemppasen elämä muuttui vuonna 2003, kun selkäleikkauksessa tapahtui hoitovirhe. Hänestä tuli kipupotilas. Jatkuva kipu, terveyden ja ammatti-identiteetin menettäminen sekä taistelu byrokratioitten kanssa uuvuttivat 35-vuotiaan perheenäidin täysin. Hän sairastui masennukseen.

Aluksi Kemppasen oli vaikea myöntää tarvitsevansa apua.

YLE Akuutti- Häpesin sitä, että olin sairastunut. Mutta lopulta olin niin loppu ja läheiset olivat niin väsyneitä, että ymmärsin tarvitsevani apua.

Kipupotilaana hän kertoo saaneensa osakseen hyvin monenlaista suhtautumista hoitohenkilökunnalta, mutta lopulta oikea osoite löytyi psykiatrian puolelta.

- Kun pääsin ensimmäistä kertaa psykiatrille, niin minulta kysyttiin: ”Katri, mitä sinulle kuuluu?” Silloin tuntui, että nyt pääsin oikeaan paikkaan. Joku oikeasti haluaa tietää, miten minä voin, muistelee Kemppanen.

Terapiaa lääkehoidon tueksi

Katri Kemppanen pääsi sairaalahoitoon, ja hänelle aloitettiin lääkekokeilut ja psykoterapia. Nykyisin masennuksen hoidossa suositellaan lääkehoidon tueksi myös jotain muuta hoitoa, kuten psykoterapiaa. Valitettavasti kuitenkin liian usein turvaudutaan resurssien puutteessa pelkkään lääkehoitoon.

YLE Akuutti- Psykoterapia maksaa tuhansia euroja ja parhaimmillaan viidellä eurolla voi saada kolmen kuukauden masennuslääkityksen, kommentoi päihdepsykiatri ja psykoterapeutti Pekka Laine Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian poliklinikalta.

Psyykelääkkeet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: mielialalääkkeisiin, psykoosilääkkeisiin ja rauhoittaviin lääkkeisiin. Viimeksi mainituista päihdepsykiatrilla on vahva näkemys:

- Nämä rauhoittavat lääkkeet pitäisi laittaa huumereseptille, murahtaa Laine. Jos meillä on käytössä rauhoittavia lääkkeitä, niin silloin oppiminen ja oivaltaminen on käytännössä mahdotonta. Voi jopa sanoa, että masennuslääkkeet ovat terapiaa ja kuntoutumista edistäviä lääkkeitä, kun taas rauhoittavat lääkkeet säännöllisesti käytettynä saattavat jopa estää kuntoutumisen.

Aivot eivät rappeudukaan

Uusi ajatus on, että ihmisen aivoissa tapahtuu koko elämän ajan valtavasti kasvua. Ajatellaan, että mielialalääkkeet edesauttavat hermoverkkojen muovautumista, joka mahdollistaa esimerkiksi uusien toimintamallien oppimista.

Nykykäsityksen mukaan masennuksesta toipumiseen tarvitaan sekä terapiaa että lääkehoitoa, ja ne tukevat toisiaan. Terapiana voi toimia mikä tahansa elämän mielekkääksi tekevä asia. Katri Kemppasen terapiana on toiminut tilkkutöiden tekeminen.

YLE Akuutti- Minun piti saada se alkuaikojen musta pois sisältäni, ja näiden tilkkutöiden tekeminen auttoi siinä. Näistä töistä minä saan voimaa, ja näiden avulla pystyn käsittelemään omia tunteitani, niin iloja kuin suruja, myös sitä masennusta, selittää Kemppanen.

Alkuaikojen tummanpuhuvat työt ovat muuttuneet valoisammiksi ja värikkäämmiksi. ”Kohti valoa” -työtä katsellessa voi nähdä toivonpilkahduksen nousevan tummasta taustasta. Kemppanen kertoo, miten hän monen vuoden jälkeen tunsi taas kevätauringon lämmön kasvoillaan ja kuuli lintujen laulun.

- Se oli sellainen merkki, että jes, tästä mennään eteenpäin, naurahtaa Kemppanen.

Älä jää yksin

Tällä hetkellä Katri Kemppanen suhtautuu elämään valoisasti, ja haluaa omalta osaltaan auttaa muita samassa tilanteessa olevia toimimalla muun muassa vertaistukiryhmässä. Hän puhuu sairaudestaan avoimesti ja toivoo, että ihmiset hakisivat helpommin apua.

- Ei pidä jäädä yksin. Se ei ole häpeän asia, että on sairastunut masennukseen. Se on sairaus muiden joukossa, johon saa apua, kun sitä hakee. Masennuksesta voi toipua, kun vain myöntää itselleen, että tarvitsee apua. Ja se toipuminen ei tapahdu hetkessä, vaan siihen tarvitaan aikaa ja nenäliinoja.

Asiantuntija: PEKKA LAINE, päihdepsykiatri ja psykoterapeutti, Oulun yliopistollinen sairaala
Toimittaja: REIJA PAANANEN