lauantai 30. elokuuta 2008

Ensimmäinen poikanen lensi pesästä !


Tänään on ollut hyvin tunteikas päivä, vanhin poikani muutti pois kotoa. Tiesin, että hänen muuttonsa tulee koskettamaan tunteitani, mutta en arvannut reagoivani näin voimakkaasti. Ensimmäisen kerran itkin jo eilen illalla, kun autoin poikaa pakkaamaan tavaroitaan.
Aamulla pakkailimme auton ja lähdimme kohti Oulua muuttokuorman kanssa. Rupesin autossa muistelemaan ja puhuin ääneen, että "vastahan sinä olit pieni vauva sylissäni ja nyt muuttamassa pois kotoa". Et onneksi muuttanut kuin reilun sadan kilometrin päähän kotoa. Järjellä ajatellen ymmärrän tilanteen oikein hyvin että lasten pitää muuttaa pois kotoa ja kokeiltava omia siipiään, mutta tunteet sanovat ihan toista. Äidin tunteet ja siteet lapsiin ovat niin voimakkaat.
Tuntui niin haikealta lähteä pojan asunnolta pois. Itkin lähes koko kotimatkan ajan, niin voimakkaasti purkautuivat tunteeni. Tiedän kuitenkin, että poika pärjää... Kotiin tultuamme etsin varastosta vanhaa päiväkirjaani, jossa tiesin seuraavan runon olevan. Olen löytänyt sen vuonna 1989 ensimmäistä "poikasta" odottaessani.
Tuli pieni poika
"Kuukausia vatsassani potki
pieni ihminen, jota en
tuntenut vielä.
Oli aikoja, jolloin potkusi eivät herkistäneet minua,
vain hankalaa oloa, ahdasta ja tukalaa
ja taas pelko siitä, josko
sinä tulet jo
vaikka et ole siihen valmis.
Ja kuitenkin tuli päivä,
jolloin en olisi jaksanut
odottaa sinun tapaamistasi
enää hetkeäkään:
missä oikein viivyit?
Ja tulithan sinä;
pieni hellyttävä poika.
Tulit ja valtasit paikkasi perheessä itkien,
valvoen, vaatien, hymyillen, nauraen
rakastaen.
Ihana pieni poikani !"

3 kommenttia:

Kirstuli kirjoitti...

Heips,
Kyllä hän pärjää elämässään.Luulen että hän kantaaa huolta siitä ,että kuinka sinä pärjäät ja jaksat.
Muistan tuon runon silloin miltei 20v sitten....Olen tainnut vaihtaa vaippoja joskus ;o))

katrilli kirjoitti...

Hei Kirstuli !

Olet ollut vaippoja vaihtamassa useammankin kerran. Tiedän, että poika pärjää, mutta äidit ovat hassuja.

TeSa kirjoitti...

Kaunis runo. Samoissa tunnemyrskyissä tehtiin muuttoa meilläkin viime syksynä.
Poika oli innoissaan kaikesta uudesta, äiti ei.