tiistai 3. kesäkuuta 2008

Ylioppilasjuhlat ovat nyt ohi


Kuvassa on koiramme Nuppu maastohattu päässään, ei meidän ylioppilaamme. En ole vielä saanut laitettua koneelle juhlakuvia. Ylioppilasjuhlat ovat nyt ohitse. Lauantai päivä oli hyvin tunteisiin vetoava päivä. Poikamme kirjoitukset menivät todella hienosti. Hän menestyi parhaiten koulussaan ja mm. hänen äidinkielen Yo-aineensa valittiin Suomen valioaineeksi ja se julkaistaan Suomen Kuvalehdessä kesän aikana. Olen mahottoman iloinen pojan puolesta.


Poikani piti myös Yo-juhlassa puheen. Hän oli aloittanut puheensa kirjoittamisen edellisenä iltana ja puheen pituus oli 11 sivua. Puhe oli ainutlaatuinen, äitinä nauroin ja itkin puheen aikana. Juhlan lopussa opettajat kiittivät minua vanhempana, miten hienon lahjan olen antanut heidän kouluunsa, poikani. Sain kuulla myös miten hienoja ja mukavia meidän muutkin lapsemme ovat. Voiko parempaa kiitosta äiti enää saadakaan ? Sanoin opettajille, että vielä on tulossa kaksi nuorempaa lasta perheestämme kolmen jo siellä opiskelevan jälkeen.


Sää suosi juhlia ihanasti. Vieraat saattoivat olla ulkonakin aina välillä. Juhlat mökillä onnistuivat hyvin ja tarjottavat riittivät. Ystäväni oli onneksi auttamassa minua keittiön puolella, joten minäkin ehdin nauttimaan vieraiden seurasta. Pienemmät lapset kävivät välillä uimassakin, vesi oli 10 asteista, mutta kuulemma erittäin lämmintä. Oli ihana järjestää juhlat, vaikka äitinä joutuukin aika tiukoille juhlien järjestelyiden kanssa. Meillä piti kuljettaa astioita ym tavaroita kodin ja mökin väliä, leipomuksia oli molempien asuntojen pakastearkuissa. Sunnuntaina juhlien jälkeen olo oli melkoisen väsynyt ja jotenkin tyhjä. Vieraina oli ystäviämme ja sukulaisiamme, joita harvoin tapaamme. He kaikki asuvat muualla, joten tunsin itseni aika yksinäiseksi heidän lähdettyään. Olisi niin ihana tavata useammin. Oli niin ihana, kun tätinikin saapuivat juhliin Kainuusta (poikani sanoin ; "tätit olivat niin hehkeinä ja kauniina"). Äidilleni suurkiitokset, että jaksoit leipoa ja auttaa minua juhlajärjestelyissä.



Minun piti eilen käydä lääkärissä hoidattamassa "rasitusvammoja". Selkäni kipeytyi kovasti samoin oikea ranteeni . Lääkäri pisti lääkkeitä piikkeinä, joten kyllä tämä taas tästä iloksi muuttuu...


Ensi viikolla on toisen poikamme rippijuhlat, joten pian alkavat niiden juhlien valmistelut. Ja minun pitäisi varmaankin pitää jonkinlaiset eläkkeellepääsyjuhlat ja Kipumestarijuhlat. Kesän lopussa on vielä mieheni syntymäpäivät, joten elämähän on pelkkää juhlaa...




Tässä kuvassa mökin rantasauna ilta-auringossa. Istuskelen usein saunan terassilla järvelle katsellen ja nauttien. Nyt minulla ja lapsilla on ainutlatuinen tilaisuus seurata luontoa ja sen heräämistä kesään. Kiertelemme päivittäin pensaat, viinimarjapuskat ja kukkapenkit ja katselemme mitä uutta on putkahtanut esiin maasta ja tuoksuttelemme luontoa. Nyt on kesän parasta aikaa, kun sääsket ja mäkärät eivät ole vielä tulleet.


Kirjoittamista olisi vaikka kuinka paljon, mutta nyt on siirryttävä muihin touhuihin. Laitan seuraavalla kerralla kuvia juhlista.

2 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Kiitos sinullekin juhlien hienosta ja rennosta tunnelmasta. Oli kiva osallistua yhteen elämäsi tärkeimpiin päiviin..Ja lisäähän niitä päiviä on vielä tulossa!

Taisikin olla ensimmäinen kuva Nuppu-koirasta tässä blogissa? Lisää odotellen..

Anonyymi kirjoitti...

Hei,Katrilli
Kiitos ihanista juhlista!Tarjoilut olivat jälleen viimeisen päälle hyviä.Vieläkin vei herahtaa kielelle kun ajattelee niitä ihania voileipäkakkuja ym herkkuja.Mutta me tapaamme jälleen rippijuhlissa ;),mutta muistathan levätäkkin kaiken sen touhuamisen keskellä.
Kirstuli