sunnuntai 30. elokuuta 2009

Katrillin Tilda-peitto...



Ompelin myös itselleni Tildapeiton blokkivaihdossa saamistani ihanista blokeista. ( Voit lukea vaihdosta lisää edellisestä postauksesta). Mie tein itselleni vaaleanpunaisen peiton ja Kisumummalle vaaleansinisen peiton. Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka osallistuitte ko.vaihtoon Tilda-foorumilla: AnneHelena, Biibu, Merjuska, Maisa, Katjaliini, Jole, Tanjuska, Vaapukkamehu, sekä Repolainen.

Tildapeitto Kisumummalle...


Keväällä 2009 Tilda-foorumilla oli käynnissä Tilda-aiheinen tilkkublokki- vaihto. Vaihtoon osallistui 10 tilkkuilijaa. Vaihdon ideana oli, että jokainen osallistuja tekee yhden tilkkublokin jokaiselle, siis 10 blokkia yhteensä+ yksi ylimääräinen. Vaihdon säännöissä määriteltiin tilkkublokin kooksi 22 x 22 cm, applikaation piti olla aitoa Tilda-kangasta , mutta blokin taustaksi kävi esim. lakanakangas. Mie toimin vaihdossa emona.


Kisumumma ei voinut osallistua vaihtoomme ja niinpä päätin pyytää jokaiselta yhden ylimääräisen tilkun ja mie tein näistä blokeista yllätys- peiton Kisumummalle. Peiton koko on 137 x 192 cm. Kaikki peiton blokit ovat hyvin yksilöllisiä ja ihania. Tässä Repolaisen tekemä ihastuttava kisublokki.


Maisan tekemä maatuska-blokki.


Katjaliinin tekemä lintu-blokki. Oli ihana tehdä peitto Kisumummalle. Peiton vuorina on puuvillavanua ja tikkaukset tein vapaalla konekirjonnalla.

Lampaantaljapeitto käsin ommellen...


Vuosi sitten kesällä aloitin tekemään lampaantaljoista peittoa tilaustyönä. Leikkasin ensin lampaantaljat sopivan kokoisiksi paloiksi ja sitten ompelin palat yhteen käsin. Peittoon tuli yhteensä kuusi taljaa. Peiton koko on 100 x 200 cm. Välillä minulla oli pitkiä taukoja etten tehnyt peittoa lainkaan. Nahkan ompelu käsin on aikas raskasta puuhaa. Ja kesän aikana tuli kuuma ommellessa, kun taljat oli pidettävä sylissä.


Peiton vuoriksi/taustakankaaksi laitoin flanellia. Ompelin flanellin ja lampaantalja päällisen ensin oikeat puolet vastakkain pussiksi, käänsin peiton ja kiinnitin lopuksi vuoren solmupistoilla . Peitosta tuli ihanan lämmin, sen alla on varmasti ihana köllötellä pimenevinä syksy iltoina.

Silkkinauhakirjontaa...


Olen ihastunut ihan kokonaan silkkinauhakirjontaan. Näissä kuvissa olen lisännyt silkkinauhakirjontaa tilkkutöihin. Laitan valmiista tilkkutyöstä kuvan myöhemmin.

Nukkekotiin...


Nukkekotiini Vihervaaraan olen saanut tehtyä pieniä laukkuja. Laukut olen ommellut puuvillakankaasta ja kirjoin pieniä kukkia muliinilangoilla koristeeksi. Laukut tulevat Vihervaaran käsityötarvikekauppaan.


Emilian makuuhuoneeseen on valmistunut matto virkaten. Matto on virkattu Novitan Jive-langasta. Matosta tuli ihanan paksu ja pörröinen.

Sotilasvala / sotilasvakuutus 28.8.2009

Perjantaina 28.8. vietimme poikamme sotilasvalatilaisuutta Kemijärvellä. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin. Tilaisuutta oli tullut seuraamaan suuri joukko varusmiesten läheisiä. Tilaisuus oli vaikuttava kokonaisuudessaan.




SOTILASVALA


"Minä lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tahi maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Joukkoa, johon kuulun, sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.

Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja miehekkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjain tahi muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.

Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää."


perjantai 21. elokuuta 2009

Mukavaa viikonloppua kaikille:)


Viikko on taas vierähtänyt vauhdilla. Meidän lapsukaiset sairastivat koulun aloitus flunssan, mutta onneksi tauti meni muutamassa päivässä ohi. Viikonlopuksi saan kaikki lapset maailmalta kotiin ja se tuntuu niin ihanalta:) MUKAVAA JA AURINKOISTA VIIKONLOPPUA KAIKILLE !

HALAUKSIN : Katrilli

Mustikkaretkellä...


Viime viikonloppuna kävimme poimimassa mustikoita. Mie olen aina tykännyt liikkua metsässä ja marjastaa. Viime vuodet olen joutunut jättämään marjastuksen väliin selkävaivojen vuoksi. Nyt tuntui siltä, että kokeilen miltä tuntuu... Oli ihana olla metsässä, poimia marjoja ja katsella koirien touhuja, vaikka selkä kipeytyikin. Nyt on ollutkin hyvä marjasato, pakastin on vähitellen täyttynyt lakoista, mustikoista ja mansikoista. Puolukat kypsyvät hyvää vauhtia. Mustikoista olen tehnyt mehua sekä pakastanut kokonaisina. Lapsetkin tykkäävät kovasti marjoista...


Luna ja Nuppu olivat innoissaan mukana marjaretkellä. Välillä ne kävivät tutkimusretkillä vähän kauempana ja välillä söivät samalta mättäältä marjoja mistä mie poimin. Koirat tykkäävät marjoista myös.

Nuppu-koira 4v.


Nuppu kävi välillä lepäilemään. Aurinko paistoi ja oli oikein lämmin päivä.


Luna ei joutanut lepäämään. Tämä pikkuinen on aina liikkeessä ja tutkimassa uusia asioita. Koirat ovat mukavia kavereita marjaretkilläkin.

perjantai 14. elokuuta 2009

Valmistuneita käsitöitä...

Olen saanut tehtyä valmiiksi jo aiemmin esittelemäni kaksi tilkkutyötä. Hedelmäasetelma on saanut punaiset reunakaitaleet. Tässä työssä kaikki kankaat on itse värjättyjä.


Lumiukkotyökin on vihdoin valmis:)



Tällä viikolla olen vihdoinkin saanut aikaa opetella silkkinauhakirjontaa:) Ja olen hurahtanut täysin tähänkin ihanaan käsityömuotoon. Olen tehnyt nukkekotiini Vihervaaraan kaksi taulua sekä pöytäliinoja. Nukkekotini sisustustyöt jatkuvat vähitellen...

Opettelen nyt silkkinauhakirjonnan peruspistoja kirjojen opastuksella. Ihanaa touhua!

Vihervaaraan on valmistunut myös matto (Eedit). Minusta tuntui välillä, etten saa mattoa pistellyksi valmiiksi ikinä. Olen pistellyt mattoa automatkoilla, sairaalassa ollessa...

Nämä Tilda Hyvän yön enkelit ovat valmistuneet myös vähitellen. Viime keväänä ompelin enkeleille vartalot ja vaatteet. Kesän aikana enkelit saivat hiukset ja tein muutkin viimeistelytyöt.

Koulut ovat alkaneet...


Lasten koulut ovat alkaneet ja normaaliin päivärytmiin siirtyminen on sujunut mukavasti. Minun on pitänyt kylläkin totutella hiljaisuuteen, lasten kanssa kun ääntä riittää. Meidän perheessä kolme vanhinta poikasta ovat lentäneet jo pesästä ja vain kaksi nuorimmaista on enää kotona. Vanhin poika jatkaa opintoja yliopistossa, toiseksi vanhin on armeijassa, keskimmäinen poika aloitti opintonsa kalatalouskoulussa. Nuorin pojista aloitti yläasteen ja kuopuksemme, tytär aloitti neljännen luokan.

Luna- koiralla on tapana tutkiskella pihan tapahtumia olohuoneen ikkunasta katsellen. Lasten lähtiessä kouluun, pikkuinen menee aina seisomaan ikkunalautaa vasten. Voi sitä riemua, kun lapset tulevat kotiin. Luna on ensimmäisenä tervehtimässä ja aina iloisena.

Mie pyrin aloittamaan päivän lenkkeilemällä Lunan ja Nupun kanssa. Lähdemme ulos samaan aikaan, kun lapset lähtevät kouluun. Tänäkin aamuna koirat kävelivät perässäni ja katsoivat silmiin ikäänkuin sanoen: "mami, milloin lähetään ulos"? Ulkona olikin kaunis ja raikas syksyinen aamu. Kävelin tunnin metsässä koiruleiden kanssa, välillä söimme mustikoita ja vadelmia. Ulkoilun jälkeen on mukava aloittaa muut päivän touhut.



Minulla on ikävä poikia, on vaikea tottua siihen, että lapset lähtevät kotoa. Olen todella onnellinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus olla kotona kaikkien lasten kanssa heidän ollessaan pieniä. Olen myös onnellinen siitä, että lapsista on kasvanut itsenäisiä ja rohkeita nuoria, jotka uskaltavat lähteä avoimin mielin maailmalle kokeilemaan omia siipiään. Ikävän ja haikeuden tunteet kuuluvat äidin elämään ja nekin tunteet on kohdattava ja käsiteltävä.

Minun omassa elämässäkin alkaa uusi jakso lasten kasvaessa ja lähtiessä kotoa. Minulle jää nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa ihan omaa aikaa, jolloin saan tehdä mitä itse haluan. Toivon kovasti, että olisin jossakin vaiheessa siinä kunnossa, että voisin ajaa autolla pitempiäkin matkoja. Pääsisin liikkumaan itsenäisesti paikasta toiseen...

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Sunnuntai-iltana...


Tulin juuri ystäväni luota syntymäpäiväkesteiltä. Kauniit kiitokset Erjalle ja Matille mukavasta illasta:) Tarvitsin ehdottomasti rauhallisen hetken mukavassa seurassa, tämä viikko on ollut raskas kipujen, migreenin ja väsymyksen vuoksi. Kiitos myös Riitun perheelle käynnistänne:) Olen valvonut neljä yötä ja nukkunut kolme, aloin jo muistuttamaan lähinnä zombia. Tänään iltapäivällä olo on alkanut helpottamaan...

Migreenin iskiessä tiedän, että kohtauksesta selviämiseen menee useampi päivä. Minulla on ns. aurallinen migreeni, johon kuuluvat ennakko-oireet jo useampaa päivää ennen varsinaista migreenin puhkeamista. Kasvoja pistelee, osa kasvoista menee tunnottomaksi, silmissä vilkkuu sahalaitakuvioita, kädet puutuvat ja menevät voimattomiksi, silmät vuotavat vettä, kaikki äänet korostuvat, tulee kova suklaanhimo ym. En uskalla mennä minnekään ilman migreenilääkkeitä. Onneksi on tehokkaita lääkkeitä, jotka auttavat hyvin tähän sairauteen. Kun migreenikohtaus menee ohi, olo on helpottunut: selvisinpäs...

Kipu tekee välillä mielen masentuneeksi ja olon itkuiseksi. Eilen itkeskelin melkein koko päivän, olo oli toivoton. Ihanaa, että masennus ja alakulo eivät jää enää vallitsevaksi olotilaksi vaan pääsen niistä suhteellisen nopeasti eroon. Olen saanut täksi viikonlopuksi kaikki lapset kotiin ja heistä saan paljon iloa.

Tulevaan viikkoon mahtuu monenlaista... Koulut alkavat, kolmas "poikanen" lentää pesästä kohti omaa elämäänsä. Elämänrytmi muotoutuu lasten kesäloman jälkeen taas normaalimmaksi. Minulle jää muutama tunti aikaa olla itsekseen ja touhuta ihan omia juttujani:) Mukavaa...

lauantai 1. elokuuta 2009

Kesäkuulumisia...

On kulunut aikas pitkä aika, kun viimeksi kirjoittelin blogiini kuulumisiani. Kesän aikana on ollut paljon tapahtumia, on ollut iloisia ja voimaannuttavia tapahtumia, mutta myös ahdistavaa ja surullista oloa. Kesää olemme viettäneet suurimmaksi osaksi ihan kotona, pieniä, muutaman päivän kestäviä reissuja olemme tehneet kahden nuoremman lapsen kanssa. Isommilla pojilla on ollut omat touhunsa kesällä; opiskelu yliopistossa, armeija ja kesätyöt. Lapset kasvavat nopeasti ja lähtevät elämään omaa elämäänsä. Se on hieno asia, mutta samalla myös kovasti haikeaa. Ihanaa on, kun koko porukka on välillä viikonloppuja yhdessä:)

Kesän aikana olen tehnyt myös käsitöitä. Tämän vaaleanpunaisen liinan olen virkannut mökillä.

Löysin kankaita penkoessani muutamia keskeneräisiä tilkkutöitäkin. Olen päättänyt tehdä kaikki vanhat työt pois ennenkuin aloitan uusia. Tämän hauskan lumiukko työn olen ommellut ainakin kolme vuotta sitten, mutta työ on jäänyt tikkaamatta ja viimeistelemättä.

Tämä hedelmäasetelma on myös ommeltu varmaankin kolme - neljä vuotta sitten, mutta jäänyt viimeistelemättä. Työssä kaikki kankaat ovat itsevärjättyjä. Nyt työ on edennyt niin, että olen ommellut työn ympärille puolukan punaiset reunakaitaleet. laitan kuvat sitten myöhemmin valmiista töistä. Muita keskeneräisiä tilkkutöitä on muitakin: kolme tilkkupeittoa, pari seinätekstiiliä ja tyynynpäällisiä. Kolme isoa laatikollista vanhoja farkkuja odottaa varastossa: niistä on tarkoitus ommella pojille sängynpeitot. Ompelen aina silloin, kun olen sellaisessa kunnossa, että pystyn ja jaksan istahtaa ompelukoneen ääreen. Nyt iltojen hämärtyessä haluaisin käpertyä sohvan nurkkaan neulomaan...

Toiseksi vanhin poikani aloitti armeijassa heinäkuussa. Poika viihtyy armeijassa hyvin ja se on auttanut minua kestämään ikävän. Kävimme tutustumassa varuskuntaan ja siellä tuli vahva tunne, että nuorista pidetään hyvää huolta. Ympäristö on kieltämättä karu, mutta siellä on kaikki tarpeellinen. Päivät ovat täynnä ohjelmaa, joten tuvissa ei ehdi juurikaan muuta tekemään kuin nukkumaan. Viikot kuluvat nopeasti ja varusmiehillä on paljon viikonloppuvapaita.


Suomussalmen mummolassa olemme käyneet muutaman kerran. Kävelin lapsuuteni maisemissa koirien kanssa ja palasin muistoissani lapsuuden kultaiseen aikaan. Kuljin pelloilla ja poluilla, joita pitkin juoksimme serkkujen kanssa uimaan Palosenlammille tai Soramontulle. Pitkospuita en enää löytänyt suolta... Muistelin, miten me lapset kuljimme itsekseen veneellä soutaen Hossanjoella pitkiäkin matkoja eikä pelastusliivejä ollut. Suojelusenkelit olivat silloinkin mukanamme varjellen, ettei mitään pahaa sattunut.

Kurkistelin heinälatoihin ja tunsin nenässäni vasta niitetyn heinän tuoksun. Miten mukavaa olikaan olla mukana heinäpellolla ja tehdä piilopaikkoja heinäseipäiden alle ja heinäladoissa leikkiminen se vasta mukavaa olikin. Kuivan heinän sisään teimme tunneleita ja majoja ja leikimme piilosta. Lasten työnä oli polkea heiniä ladoissa. Lapsena olimme aina aikuisten mukana maatalon töissä. Nyt pelloilla ei enää ole heinäseipäitä vaan heinät kääritään paaluihin tai niistä tehdään muoviin käärittyjä "traktorin munia".

Kävelin Hossanjoen rannassa ja katselin kauniita ja niin tuttuja maisemia.

Mökillä olemme käyneet myös muutaman kerran. Tällä viikolla vietimme yhden yön mökillä. Mie olen ollut niin mahdottoman väsynyt pitkän aikaa, että mökillä mie vain nukuin niin päivällä kuin yölläkin. Onneksi siellä sain katkaistua pitkän valvomisjakson. Olen valvonut kipujen vuoksi, ahdistavan olon vuoksi ja kun on valvonut tarpeeksi monta yötä peräkkäin niin sittenhän on liian väsynyt nukkuakseen. Olen joutunut luopumaan autolla ajamisestakin väsymyksen vuoksi.

Vasemman jalan kipu on erilaista kuin aiemmin. Jalka kramppaa usein, ja aina kävellessäni jalka menee tunnottomaksi ja pettää alta. Jalassa tuntuu kummallisia tuntemuksia kuin sähköiskuja, jonka jälkeen osa jalasta menee tunnottomaksi. Alaselkä oireilee myös voimakkaasti rasitukseen.
Kipu uuvuttaa välillä kokonaan, tuntuu ettei tätä jaksa. Jatkuva väsymys tuntuu pahalta, olisi niin mukava touhuta kaikenlaista, mutta onneksi välillä on hyviä päiviä.

Haaste Jaanabellalta



Otin haasteen vastaan Jaanabellalta
1. Pehmeintä maailmassa... lapsen pehmeä poski
2. Liian makeaa… halva
3. Mieluisin ääni… lasten äänet
4. Järkyttävin haju… oksennus
5. Himottavan hyvää… jäätelöt
6. Tuoksuu hyvälle... saunanpuhdas iho
7. Oudoin hajumieltymyksesi...?
8. Lapsuusajan hajumuisto...navetta ja lehmät, heinäpelto
9. Kutittaa...Luna-koiran kieli aamulla aikaisin
10. Riipii korvia...koiran pitkään jatkuva haukkuminen
11. Etova maku...lihapiirakka
12. Pelottava ääni...hälytysajoneuvojen äänet
13. Kylmää vai kuumaa...kylmää (auttaa kipuun)
14. Iljettää koskea...käärmeet
15. Tuntuu hyvältä kädessä...rakkaan käsi


Voit halutessasi napata haasteen mukaan omaan blogiisi...